|
HENKINEN ÄLY
Tietoisuuteen ja henkiseen kasvuun liittyy läheisesti älykkyyden käsite. Älykkyys
yleisesti on kykyä käyttää hyväksi mielen, tunteiden ja kehon muodostamaa
tietoisuuden kokonaisuutta ympäristön asettamista vaatimuksista ja muutoksista
selviytymiseen. Älykkyyden muotoja ja osa-alueita on useita.
Yleinen moniälyn malli on seuraava (Armstrong 1994 Gardner 1993 Lindh
1995b):
- Kinesteettinen älykkyys (kehon liikkeiden hallinta)
- Sosiaalinen älykkyys (toisten tunteiden erottaminen ja niihin vastaaminen)
- Looginen älykkyys (loogiset ja numereelliset mallit)
- Visuaalinen älykkyys (tilan havainto- ja muuntokyky)
- Kielellinen älykkyys (äänet ja -rakenteet sekä niiden merkitykset)
- Musikaalinen älykkyys (rytmitaju ja soveltamiskyky)
- Reflektiivinen älykkyys (itsetuntemus)
Älykkyyden malli muuttuu, jos älykkyyttä tarkastellaan ihmisen olemuspuolien
näkökulmasta:
- Kinesteettinen älykkyys (kehon liikkeiden hallinta)
- Emotionaalinen älykkyys (tunneäly)
- Looginen älykkyys (järki ja logiikka)
- Spirituaalinen älykkyys (henkinen äly)
Tässä nelijakoisessa mallissa loogiseen älyyn sisältyvät moniälymallin visuaalinen,
kielellinen ja musikaalinen älykkyys. Jako on luonnollinen, koska se noudattaa ihmisen
tietoisuuden rakennetta sen lisäksi, että mielen ominta toiminta-aluetta ovat
numeroiden, kirjainten, muotojen ja äänten käsittely. Tärkeintä tässä uudessa
älykkyyttä kuvaavassa mallissa on kuitenkin se, että moniälymallin reflektiivinen
älykkyys on laajentunut spirituaaliseksi eli henkiseksi älykkyydeksi.
|
Ihmisen perusolemus on
henkis-sielullinen. Yleinen älykkyyden malli on puutteellinen niin kauan, kun siinä ei
ole kyllin selvästi mukana henkis-sielullista näkökulmaa. Henkinen älykkyys ei ole
vielä yleisesti hyväksytty älykkyyden muoto. Uskon, että asia tulee lähivuosina
kuitenkin korjaantumaan niin, kun on tunneälyn kohdalla tapahtunut.
Henkisen älykkyyden yleinen määritelmä voisi olla seuraava (J. Muhonen 2002):
Henkinen älykkyys on kykyä ymmärtää itseä, elämää ja siihen liittyviä
ilmiöitä ja tapahtumia sekä niiden riippuvuuksia syvemmin. Se on kykyä liittää
ajatteluun henkisen rakkauden ulottuvuus niin, että toiminta edistää yhteisöllisyyttä
ja tietoisuuden evoluutiota kaikilla elämän tasoilla.
Henkinen älykkyys syntyy mielen ja sielun yhteistyön tuloksena. Sitä kuvaavat parhaiten
sanat tiedostavuus, itsetuntemus ja sydäntietoisuus. Yksilön
elämässä henkinen älykkyys näkyy sisäisenä voimana, tasapainona ja levollisuutena
sekä rohkeutena kulkea omaa sisäistä sielun tietä. Luovuus ja itseilmaisu kuuluvat
myös henkisesti älykkäiden ihmisten vahvuuksiin. |
Yksitoista henkisesti älykkään ihmisen ominaisuutta:
1. Tiedostavuus. Tiedostavuus on henkisesti älykkään ihmisen yksi
perusluonteenpiirre. Henkisesti älykäs ihminen on tietoinen omien ajatusten,
mielipiteiden ja tunteiden lisäksi ihmiskunnan yleisistä ajatuksista ja vaikutteista.
Tiedostavuus luo sisäistä vapautta ja objektiivisuutta. Se on lähtökohta
itsetuntemukselle ja elämän syvemmälle ymmärtämiselle.
2. Itsetuntemus. Itsetuntemus on kykyä ymmärtää omaa ajatus- ja
arvomaailmaa, joka on kaiken toiminnan perusta. Ajatus edeltää toimintaa. Henkisesti
älykäs ihminen ymmärtää persoonallisen tietoisuutensa (keho-mieli) lisäksi myös
henkis-sielullista itseään (mieli-sielu). Hän on henkisesti hereillä.
3. Sydäntietoisuus. Sydäntietoisuus on uusi käsite, joka kuvaa
henkisesti älykästä ihmistä. Se on sydämen rauhassa ja henkisessä rakkaudessa
lepäämistä. Henkisesti älykkään ihmisen tajunnan painopiste ei ole mielen järjen
maailmassa, vaan sydämen levollisessa viisaudessa.
4. Ykseys. Henkinen rakkaus synnyttää ykseyden eli yhteenkuuluvuuden
tunteen. Henkisesti älykäs ihminen kokee ja näkee koko luomakunnan yhtenä suurena
perheenä. Itsetuntemus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat viisauden alku.
5. Viisaus. Henkisesti älykkään ihmisen ajattelua kirkastaa
sydäntietoisuus, joka on viisauden lähde. Viisaus on käytäntöön saatettua henkistä
rakkautta. Hän kykenee ajattelemaan ja tekemään ratkaisuja yhteisöllisyyden
näkökulmasta itsekeskeisten pyrkimysten sijaan. Viisaus edistää ykseyttä.
6. Luovuus. Koska tiedostavuus ja itsetuntemus ovat luovan mielen
ominaispiirteitä, on henkisesti älykäs ihminen usein myös luova. Luovuus voi ilmetä
kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden tai vaikka kehotaiteen muodossa. Henkisesti
älykkäiden ihmisten luovuutta yhdistää henkisen rakkauden voima, joka synnyttää
ykseyttä edistävää, kohottavaa taidetta ja tiedettä.
7. Suvaitsevaisuus. Henkisesti älykäs ihminen kunnioittaa elämän
monimuotoisuutta. Hän hyväksyy erilaiset elämäntavat ja katsomukset, nähden ne
elämisen rikkautena. Elämän monimuotoisuus voi tulla ilmi vain erilaisuuden kautta.
8. Rohkeus. Henkisesti älykäs ihminen on yhteisöllinen yksilö, joka
uskaltaa rohkeasti ajatella ja kulkea omaa tietään. Hän on riippumaton muiden
mielipiteistä ja vaikutuksista. Rohkeus ilmenee myös totuudellisuutena itseä sekä
muita kohtaan.
9. Intuitiivisuus. Henkisesti älykkäällä ihmisellä on kyky kuunnella
sisäistä sydämensä ääntä. Persoonallinen mieli on yhteydessä kollektiiviseen
sydämeen intuition välityksellä. Kun henkisesti älykäs ihminen lisää sydämen
intuitiivisuuden mielen järkeen, syntyy älykäs rakkaus.
10. Avoimmuus. Koska henkisesti älykäs ihminen ymmärtää, että vain
muutos on pysyvää, on hän avoin uusille asiolle ja mahdollisuuksille. Henkinen kasvu
tulee mahdolliseksi muutoksessa. Henkisesti älykkään ihmisen mieli on lapsenomaisen
vastaanottavainen, ihmettelevä ja joustava. Elämä on seikkailu ja mahdollisuus.
11. Henkinen kasvu. Henkisesti älykäs ihminen suhtautuu elämään
kasvun mahdollisuutena. Hän näkee asiat syvemmin, kun vain hetkellisen tilapäisen
hyödyn ja tyydytyksen näkökulmasta. Hänen elämäänsä ohjaa pohdittu arvomaailma.
Henkinen kasvu on elämänasenne.
- Jaakko Muhonen / Selfcon -
|
|
|