Etusivu

A R T I K K E L I T

Meditaatio

Itsen oivaltaminen

Moniulotteinen
hiljaisuus


Intuitio ja sen kehittäminen

Rukoilemisen merkitys

Luova Elämä

Oivalluskyky 1

Oivalluskyky 2

Tahto ja
henkisyys


Tasapaino

Henkisyys

Elämäntehtävä

Mielen
rakentuminen


Sydämen
meditaatiot


[Henkinen äly]

Itsetuntemus

Suru ja kriisi

Itsekasvatus

Luonnon lait


H A R J O I T T E E T

Sydänmeditaatio

Valomeditaatio

Onnellisuus

Kiitollisuus

Tietoisuus

Antaminen

Totuudellisuus




HENKINEN ÄLY


Tietoisuuteen ja henkiseen kasvuun liittyy läheisesti älykkyyden käsite. Älykkyys yleisesti on kykyä käyttää hyväksi mielen, tunteiden ja kehon muodostamaa tietoisuuden kokonaisuutta ympäristön asettamista vaatimuksista ja muutoksista selviytymiseen. Älykkyyden muotoja ja osa-alueita on useita.

Yleinen moniälyn malli on seuraava (Armstrong 1994 – Gardner 1993 – Lindh 1995b):
  - Kinesteettinen älykkyys (kehon liikkeiden hallinta)
  - Sosiaalinen älykkyys (toisten tunteiden erottaminen ja niihin vastaaminen)
  - Looginen älykkyys (loogiset ja numereelliset mallit)
  - Visuaalinen älykkyys (tilan havainto- ja muuntokyky)
  - Kielellinen älykkyys (äänet ja -rakenteet sekä niiden merkitykset)
  - Musikaalinen älykkyys (rytmitaju ja soveltamiskyky)
  - Reflektiivinen älykkyys (itsetuntemus)

Älykkyyden malli muuttuu, jos älykkyyttä tarkastellaan ihmisen olemuspuolien näkökulmasta:
  - Kinesteettinen älykkyys (kehon liikkeiden hallinta)
  - Emotionaalinen älykkyys (tunneäly)
  - Looginen älykkyys (järki ja logiikka)
  - Spirituaalinen älykkyys (henkinen äly)

Tässä nelijakoisessa mallissa loogiseen älyyn sisältyvät moniälymallin visuaalinen, kielellinen ja musikaalinen älykkyys. Jako on luonnollinen, koska se noudattaa ihmisen tietoisuuden rakennetta sen lisäksi, että mielen ominta toiminta-aluetta ovat numeroiden, kirjainten, muotojen ja äänten käsittely. Tärkeintä tässä uudessa älykkyyttä kuvaavassa mallissa on kuitenkin se, että moniälymallin reflektiivinen älykkyys on laajentunut spirituaaliseksi eli henkiseksi älykkyydeksi.


Ihmisen perusolemus on henkis-sielullinen. Yleinen älykkyyden malli on puutteellinen niin kauan, kun siinä ei ole kyllin selvästi mukana henkis-sielullista näkökulmaa. Henkinen älykkyys ei ole vielä yleisesti hyväksytty älykkyyden muoto. Uskon, että asia tulee lähivuosina kuitenkin korjaantumaan niin, kun on tunneälyn kohdalla tapahtunut.

Henkisen älykkyyden yleinen määritelmä voisi olla seuraava (J. Muhonen 2002):

”Henkinen älykkyys on kykyä ymmärtää itseä, elämää ja siihen liittyviä ilmiöitä ja tapahtumia sekä niiden riippuvuuksia syvemmin. Se on kykyä liittää ajatteluun henkisen rakkauden ulottuvuus niin, että toiminta edistää yhteisöllisyyttä ja tietoisuuden evoluutiota kaikilla elämän tasoilla.”

Henkinen älykkyys syntyy mielen ja sielun yhteistyön tuloksena. Sitä kuvaavat parhaiten sanat tiedostavuus, itsetuntemus ja sydäntietoisuus. Yksilön elämässä henkinen älykkyys näkyy sisäisenä voimana, tasapainona ja levollisuutena sekä rohkeutena kulkea omaa sisäistä sielun tietä. Luovuus ja itseilmaisu kuuluvat myös henkisesti älykkäiden ihmisten vahvuuksiin.


Yksitoista henkisesti älykkään ihmisen ominaisuutta:

1. Tiedostavuus. Tiedostavuus on henkisesti älykkään ihmisen yksi perusluonteenpiirre. Henkisesti älykäs ihminen on tietoinen omien ajatusten, mielipiteiden ja tunteiden lisäksi ihmiskunnan yleisistä ajatuksista ja vaikutteista. Tiedostavuus luo sisäistä vapautta ja objektiivisuutta. Se on lähtökohta itsetuntemukselle ja elämän syvemmälle ymmärtämiselle.

2. Itsetuntemus. Itsetuntemus on kykyä ymmärtää omaa ajatus- ja arvomaailmaa, joka on kaiken toiminnan perusta. Ajatus edeltää toimintaa. Henkisesti älykäs ihminen ymmärtää persoonallisen tietoisuutensa (keho-mieli) lisäksi myös henkis-sielullista itseään (mieli-sielu). Hän on henkisesti hereillä.

3. Sydäntietoisuus. Sydäntietoisuus on uusi käsite, joka kuvaa henkisesti älykästä ihmistä. Se on sydämen rauhassa ja henkisessä rakkaudessa lepäämistä. Henkisesti älykkään ihmisen tajunnan painopiste ei ole mielen järjen maailmassa, vaan sydämen levollisessa viisaudessa.

4. Ykseys. Henkinen rakkaus synnyttää ykseyden eli yhteenkuuluvuuden tunteen. Henkisesti älykäs ihminen kokee ja näkee koko luomakunnan yhtenä suurena perheenä. Itsetuntemus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat viisauden alku.

5. Viisaus. Henkisesti älykkään ihmisen ajattelua kirkastaa sydäntietoisuus, joka on viisauden lähde. Viisaus on käytäntöön saatettua henkistä rakkautta. Hän kykenee ajattelemaan ja tekemään ratkaisuja yhteisöllisyyden näkökulmasta itsekeskeisten pyrkimysten sijaan. Viisaus edistää ykseyttä.

6. Luovuus. Koska tiedostavuus ja itsetuntemus ovat luovan mielen ominaispiirteitä, on henkisesti älykäs ihminen usein myös luova. Luovuus voi ilmetä kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden tai vaikka kehotaiteen muodossa. Henkisesti älykkäiden ihmisten luovuutta yhdistää henkisen rakkauden voima, joka synnyttää ykseyttä edistävää, kohottavaa taidetta ja tiedettä.

7. Suvaitsevaisuus. Henkisesti älykäs ihminen kunnioittaa elämän monimuotoisuutta. Hän hyväksyy erilaiset elämäntavat ja –katsomukset, nähden ne elämisen rikkautena. Elämän monimuotoisuus voi tulla ilmi vain erilaisuuden kautta.

8. Rohkeus. Henkisesti älykäs ihminen on yhteisöllinen yksilö, joka uskaltaa rohkeasti ajatella ja kulkea omaa tietään. Hän on riippumaton muiden mielipiteistä ja vaikutuksista. Rohkeus ilmenee myös totuudellisuutena itseä sekä muita kohtaan.

9. Intuitiivisuus. Henkisesti älykkäällä ihmisellä on kyky kuunnella sisäistä sydämensä ääntä. Persoonallinen mieli on yhteydessä kollektiiviseen sydämeen intuition välityksellä. Kun henkisesti älykäs ihminen lisää sydämen intuitiivisuuden mielen järkeen, syntyy älykäs rakkaus.

10. Avoimmuus. Koska henkisesti älykäs ihminen ymmärtää, että vain muutos on pysyvää, on hän avoin uusille asiolle ja mahdollisuuksille. Henkinen kasvu tulee mahdolliseksi muutoksessa. Henkisesti älykkään ihmisen mieli on lapsenomaisen vastaanottavainen, ihmettelevä ja joustava. Elämä on seikkailu ja mahdollisuus.

11. Henkinen kasvu. Henkisesti älykäs ihminen suhtautuu elämään kasvun mahdollisuutena. Hän näkee asiat syvemmin, kun vain hetkellisen tilapäisen hyödyn ja tyydytyksen näkökulmasta. Hänen elämäänsä ohjaa pohdittu arvomaailma. Henkinen kasvu on elämänasenne.

- Jaakko Muhonen / Selfcon -