Etusivu


A R T I K K E L I T

Meditaatio

Itsen oivaltaminen

Moniulotteinen
hiljaisuus


Intuitio ja sen kehittäminen

Rukoilemisen merkitys

[Luova Elämä]

Oivalluskyky 1

Oivalluskyky 2

Tahto ja
henkisyys


Tasapaino

Henkisyys

Elämäntehtävä

Mielen
rakentuminen


Sydämen
meditaatiot


Henkinen äly

Itsetuntemus

Suru ja kriisit

Itsekasvatus

Luonnon lait


H A R J O I T T E E T

Sydänmeditaatio

Valomeditaatio

Onnellisuus

Kiitollisuus

Tietoisuus

Antaminen

Totuudellisuus




LUOVA ELÄMÄ

Tässä artikkelissa tarkastellaan luovuuden olemusta tietoisuuden henkis-filosofisesta näkökulmasta käsin.

Elämän perusta rakentuu jatkuvan energian uudelleen järjestäytymisen tapahtumasarjoista, jotka saavat aikaan päättymättömän liikkeen ja muutoksen aina pienestä olennosta rajattomaan maailmankaikkeuteen asti. Elämä on valtava kosminen muutosprosessi, jossa vuorottelevat syntymä ja kuolema muodostaen jatkuvasti uusien energian rakenteiden myötä muutosta elämän lukemattomissa eri muodoissa. Elämän perusvoima on liike ja muutos, joka näkyy kaikkialla eriasteisena kasvuun ja kehittymiseen tähtäävänä toimintana.

Kun tietoisuus saavuttaa evoluution myötä itsetajunnan asteen, alkaa yksilö tietoisesti ilmentämään elämän liikkeen perusvoimaa korkeassa muodossa, luovuutena. Luovuus korkeammassa merkityksessä on itsetajuisessa yksilössä tapahtuva elämän liikkeen perusvoiman alullepaneva uudelleenjärjestäytymisen tapahtuma. Luovuuden tapahtuma syntyy elämän liikkeen perusvoimasta sekoittuneena sitä heijastavan yksilön tietoisuuteen.

Merkittävää tässä kohdin on huomata, että itse elämä on luova. Kaikki luovuus on lähtöisin elämän liikkeen perusvoimasta. Kun elämän perusvoima sekoittuu yksilön tietoisiin ja tiedostamattomiin muistivarastoihin, halujen verkostoihin sekä koko yksilölliseen tajuntaan, tapahtuu tietoisuuden uudelleenjärjestäytyminen, jota voidaan kutsua luovuuden tapahtumaksi.

Luovuuden muodostumisessa ovat osallisina yksilön oma tahto, joka suurelta osin ratkaisee luovuustapahtuman lopputuloksen, sekä elämän liikkeen perusvoima, joka toimii koko luovuusprosessin voimana.

Kun oivallamme luovuuden perustan, ymmärrämme, että koko elämä ja kaikki elämään juurtuneet yksilöt ovat pohjimmiltaan luovia. Luovuus ei ole taiteilijoiden, kirjailijoiden tai muusikoiden erityispiirre, vaan luovuus liittyy lähtemättömästi jokaiseen elämän muotoon.

Ihminen kykenee vastaanottamaan ja muodostamaan uusia energian muotoja sekä antamaan olemassa oleville rakenteille uusia merkityksiä luovuustapahtuman myötä. Käsiteltävät ja syntyneet muodot voivat olla esimerkiksi:
  - yksittäisistä äänistä muodostuvia harmonisia äänirakenteita, jotka aistitaan musiikkina
  - värien ja muotojen yhdistelmiä, joista muodostuvat maalaukset ja veistokset
  - käsitteitä ja mielikuvia, jotka luovat perustan sanoille ja kirjalliselle ilmaisulle

Luovuus voi olla rakentavasti käytettynä yksi parhaista keinoista kehittää itsetuntemusta ja kasvaa henkisesti. Henkisesti korkea luovuustapahtuma on monimuotoinen vastaanottamisen, yhdistämisen, järjestäytymisen sekä syntyneen oivalluksen ilmaisemisen tapahtumasarja, johon osallistuu koko tietoisuus aina tiedostamattomista kerroksista tietoiseen mieleen asti.

Luovuuden henkistä kehittymistä edistävä ominaisuus perustuu luovuuden eheyttävään vaikutukseen. Luovuustapahtuma sisältää keskittymisen myötä syntyvän itsen unohtamisen tilan, joka tekee mahdolliseksi vapaamman pääsyn tiedostamattomiin tajuntakerroksiin tuoden sieltä tietoisen mielen alueelle käsittelemättömiä kokemuksia ja tuntemuksia. Luovuuden myötä ihminen joutuu kohtaamaan itsensä syvemmin. Mikäli alitajuntaan kätkeytyy paljon selvittämättömiä ristiriitoja ja pelkoja, purkautuvat nämä ahdistavat kokemukset vähitellen esille luovuuden ilmentämisen myötä. Luovuus pakottaa ihmisen kohtaamaan todellisen piilossa olevan syvemmän itsen.

Sisäisten ristiriitojen, pelkojen ja rajoitteiden kohtaamisen myötä ihmisen tietoisuus eheytyy vähitellen kohden alitajuntaa. Mitä eheämpi ihminen on, sitä parempi yhteys hänellä on tietostamattomiin tajuntakerroksiin. Luovuudella on eheyttävä vaikutus.

Luovuutta pitkään ja määrätietoisesti harjoittaneet ihmiset ovat usein kokeneet elämän syvemmän pohjan erilaisten ns. mystisten kokemusten myötä. Kun ihminen on purkanut ja kohdannut tiedostamattomat tajuntakerrokset, tulee hän suoraan yhteyteen elämän perustan kanssa.

Kaikki kyllin pitkälle edenneet luovuudenharjoittajat aina taiteilijoista fyysikoihin asti löytävät lopulta elämän perustan, joka on henkinen rakkaus ja tietoisuus. Tästä elämän perustasta on lähtöisin maailmankaikkeuden kaikki luovuus.

Luovuustapahtuma on kokonaisvaltaisimpia tietoisuuden prosesseja, mitä ihmisessä tapahtuu. Luovuus on elämän liikettä ja muutosta ylläpitävä korkea voima, joka aktivoi jokaisen elämän muodon kehittymään kohti elämän syvintä olemusta.

EHEYTTÄVÄN LUOVUUSTAPAHTUMAN EDELLYTYKSIÄ

1. Yhteys alitajuntaan

Korkea luovuus on aina lähtöisin enemmän tiedostamattomilta tajuntakerroksilta, jotka ovat lähempänä elämän perustaa, kuin pintamielestä. Syvä yhteys alitajuntaan tekee mahdolliseksi hienojakoisen universaalin abstraktin tiedon vastaanottamisen tajuisen mielen alueelle. Kirkas mieli edistää syvemmän yhteyden muodostumista alitajuntaan, joka on perusedellytys korkean eheyttävän luovuuden vastaanottamiselle.

2. Tekniikan omaksuminen

Jotta kykenisimme käsittelemään ja ilmaisemaan korkeata luovuutta, täytyy meillä olla hallussa oikea tekniikka. Tekniikalla tässä yhteydessä tarkoitetaan tiedon, taidon ja kokemusten synteesiä, jota hyväksi käyttäen luovuus työstetään esimerkiksi sanoiksia, kuviksi tai ääniksi. Tekniikan merkitys luovuuden ilmaisemisessa on suuri. Oikean tekniikan ja harjoittelun puute voi jopa muodostua esteeksi koko luovuustapahtumalle.

Mitä saumattomampi on omaksutun tekniikan ja luovuus-oivalluksen välinen yhteys, sitä puhtaammin korkea luovuus pääsee ilmentymään. Tekniikka tulisi omaksua niin syvästi, että se unohtuu luovuustapahtuman yhteydessä. Tällöin luovuus pääsee virtaamaan suoraan tiedostamattomien tajuntakerrosten kautta tekniikan tukemana häikäiseväksi ilmaisuksi.

3. Tahdon käyttö

Yksilön tahdolla on myös merkittävä osuus monitasoisessa luovuustapahtumassa, joka muodostuu vastaanottamisen, kokoamisen ja ilmaisemisen yhteistoiminnan tuloksena. Oikeaa tahdon käyttöä tarvitaan tajunnan hienovaraisessa suuntaamisessa kohden alitajuntaa, aktiivisessa tiedon järjestelyssä eli ajattelussa sekä muodostuneen luovuus-oivalluksen teknisessä ilmaisemisessa. Mitä saumattomampi ja kokonaisvaltaisempi on tämä tapahtuma, sitä paremmat edellytykset on luotu luovuuden synnylle.

Tahtoa tulisi ohjata siten, että tietoisuus saatetaan levollisen valppauden tilaan. Tällöin tajunta kykenee samanaikaisesti sekä passiiviseen vastaanottamiseen että aktiiviseen luovuuden työstämiseen. Levollinen valppaus on meditatiivinen laajentuneen tietoisuuden tila, joka on paras luovuuden tila.

Teksti: Jaakko Muhonen / Selfcon
Kuvat: Jukka Muhonen

Ylempi kuva: Intuition kukka aukeaa, Guassi happovapaalle paperille, 1999
Alempi kuva: Solaarinen virta voimistuu, Guassi happovapaalle paperille, 1999